Eilen kävin ylhäisessä yksinäisyydessäni Ghibli-museossa. Matka museolle oli varsin helppo, piti vain seurata yhtä suoraa tietä Mitakan juna-asemalta ja välillä tuli hienoja opastekylttejäkin vastaan. Paikan päällä mietin vähän aikaa että miten sisäänpääsy toimii, kun olin tosiaan ostanut lipun klo 14 sisäänpääsylle. Puoli kahdelta sitten menin sisäänkäynnin luokse ja näytin lippuni ja pääsin museoon!
Museon sisätiloissa ei saanut valitettavasti kuvata, joten sieltä ei tullut yhtään kuvia mukaan. Sisätilat olivat kivat, museossa oli kaikkea pientä kivaa. Olin aivan innoissani, kun sain istua kissabussissa, tutkailla Sophien huonetta ja istua ruokapaikassa, jossa Chiriron vanhemmat muuttuivat sioiksi. Museossa oli myös paljon Hayao Miyazakin kuvakäsikirjoituksia ja luonnoksia ja hahmotelmia millaiset hiukset on milläkin hahmolla, minkä väriset vaatteet yms.
Mamma Aiuton mukaan nimetyssä kaupassa oli paljon kaikkia kivoja tavaroita. Ostin itselleni pienehkön mustan Totoron, keksirasian sekä pienen kodaman, joka helisee ja tärisee kun vetää narusta (niiin söpö!). Museon sisätiloissa pystyi käydä katsomassa yhden lyhyen animaatiopätkän (yksi katselukerta/vierailija) pienessä elokuvateatterissa. Animaatio kesti kymmenisen minuuttia ja oli oikein suloinen. Siinä oli lyhyt tarina pienestä pojasta, joka tapasi pienen kaninpojan.
Ulkotiloissa oli kivaa kävellä ja tutkia eri paikkoja. Kiipesin rakennuksen katolle kierreportaita pitkin ja siellä ylhäällä olikin nököttämässä Laputasta tuttu robotti. Yksi pariskunta pyysi minua ottamaan kuvan heistä robotti-patsaan juurella ja sitten vastaavasti he ottivat minusta kuvan.
Kun olin kierrellyt aikani museossa (n. 1,5 tuntia siinä vierähti), suuntasin Straw Hat -kahvilaan. Kahvila oli täynnä ~kokoajan, joten sinne piti jonottaa ja odottaa hieman sisäänpääsyä. Kahvilassa menin istumaan tiskillä olevan pöydän ääreen. Siinä pystyin katselemaan, kun kaksi työntekijää tekivät asiakkaille juomia ja jäätelöannoksia. Minä tilasin ruoaksi kasvisnaudanlihakeittoa. Keiton kyytipojaksi kuului erittäin maukas ja lämmin rusinasämpylä.
Jälkiruoaksi tilasin samanlaisen jäätelöannoksen, joiden valmistamista olin seurannut. Koska istuin sopivasti tiskillä, kysyi annoksen tekijä minulta millä kuvalla varustetun lipun haluan annokseeni kiinni.
Kun olin syönyt, päätin lähteä takaisin kotiin. Paluumatka sujui mutkattomasti ja täällä sitten illalla katsoimme Yksi lensi yli käenpesän tietokoneelta. Oli hyvä elokuva, en ollutkaan ennen nähnyt (vaikka olenkin halunnut nähdä sen jo pitkän aikaa).
Tänään emme ole juurikaan vielä mitään tehneet, kohta lähdemme kävelemään Koenjin keskustaan ja Aura ostaa itsellensä Gantz-elokuvan. Ehkäpä päädymme syömäänkin jonnekin!
Nyt on blogin kirjoittaminen jäänyt vähemmälle, pahoitteluni siitä!
Toissapäivänä eli lauantaina lähdimme Shibuyaan katsomaan, jos löytäisimme hyvän paikan missä syödä. Päädyimme vähän aikaa kierreltyämme kahvilaan, jossa Aura oli syönyt pari päivää aiemmin. Tilasimme molemmat pasta-ateriat (Aura sienikastikkeella, minä kasviskastikkeella) ja oli kyllä erittäin hyvää! Ei maksanut edes kauhean paljon, ateriat tulivat hetkessä eteemme syötäviksi ja annos oli juuri sopivan kokoinen.
Syömisen jälkeen suuntasimme junalla Harajukuun. Harajukussa suunnistimme aivan juna-aseman vieressä sijaitsevaan Yoyogi-puistoon. Kävelimme puiston päätietä (kait) vähän matkaa ja päätimme jatkaa matkaamme puistossa olleeseen pyhäikköön, Meiji-pyhäikköön.
Alue oli kaunista ja vihreyttä riitti joka puolelle. Tiheähkö metsä varjosti ihanasti eikä ollut niin kuuma. Kun olimme olleet sopivan aikaa puistoalueella, kävelimme takaisin juna-asemalle ja tulimme kotiin. Täällä Nekotalossa katsoimmekin sitten pari elokuvaa. Sunnuntaipäiväkin sujui mukavasti lepäillen ja elokuvia katsellen.
~♥~
Tänään olikin sitten hieman pidempi päivä. Heräsimme aamulla aikaisin (minä nousin puoli kahdeksalta) ja lähdimme Shinjukun juna-asemalle puoli yhdeksän aikoihin. Meillä oli edessämme matka Fuji-vuorelle. Olimme paria päivää aikaisemmin varanneet paikat bussista ja hyvä niin, sillä bussi oli aivan täynnä!
Bussimme lähti 20 vaille 10 ja olimme perillä puolenpäivän aikoihin Fuji-vuoren vitosasemalla. Perillä suuntasimme aluksi yhteen matkamuistoliikkeeseen, josta Aura osti itsellensä hupparin (ulkona oli viileähköä). Otimme innoissamme valokuvia ja kävelimme pari kilometriä vuoren rinnettä pitkin, kunnes päätimme suunnata takaisin.
Kun olimme päässeet takaisin vitosasemalle, kävin ostamassa kortteja lähetettäväksi sekä ostin pari tuliaista pienemmälle pikkuveljelleni. Valitettavasti sekä minulta että Auralta oli loppunut rahat siinä vaiheessa (jotenkin otimme vahingossa liian vähän rahaa mukaan!), joten emme voineet syödä missään. Olimme sentään aamulla ostaneet leipomosta itsellemme patongit ja minulla on omastani vieläkin pieni pala jäljellä :D No, selvisimme kuitenkin loppupäivän. Meillä oli paljon aikaa ennen bussimme lähtöä (lähti klo 15), joten odotellessa istuimme kivillä ja juttelimme vähän kaikesta mahdollisesta.
Sieltä se pilkistää!
Vuorella oli pilvistä ja kun tulimme paikan päälle, oli näkyvyys erittäin huono. Paikka vaikutti jotenkin taianomaiselta ja ikäänkuin satumetsältä. Ennen lähtöämme sää kuitenkin selkeni aina välillä ja bussia odotellessamme paljastui meille näkymät Fuji-vuoren huipullekin saakka! Oli hienon näköistä. Vähän ajan päästä bussi saapuikin ja lähdimme takaisin Shinjukuun päin.
Reissu oli kaikenkaikkiaan oikein mainio ja minä tykkäsin kovasti vaikkei huippua päästykään valloittamaan. Huomenna emme välttämättä tee oikein mitään, ylihuomenna onkin sitten jo Ghibli-museon aika!
Tänään meillä oli tarkoituksena mennä Ghibli-museoon. Aamulla Aura sitten oli niin poikki kaikesta että päätin lähteväni sinne yksin. Aluksi suuntasin Koenjin juna-aseman läheisyydessä olleeseen Lawsoniin lippua hankkimaan. Minulla kesti vähän aikaa selvittää miten lipuntilauskone toimii, mutta onnistuin lopulta saamaan kuitin ja maksoin sen sitten kassalla. Lippuja ostaessa sain todeta (ei yllätyksekseni), että tältä päivältä oli kaikki liput jo menneet. Ostin sitten lipun museoon ensi viikon keskiviikolle, koska sille päivälle ei ole mitään suunniteltu. Museo-reissu nyt viivästyy reilulla viikolla, mutta ei se mitään, pääasia että pääsen käymään siellä!
Matkani jäi siis erittäin lyhyeksi ja palasin pikapuoliin kotiin. Katsoimme Auran kanssa ensimmäisen jakson Bloody Monday -doramasta ja se vaikutti ihan kivalta. Katsomme luultavasti sitä tässä illemmalla vielä lisää! Tietokoneen ruudun tuijottelun jälkeen päätimme lähteä Harajukuun. Auran oli tarkoitus etsiä tuliaisia, samoin minun. Harajukussa oli erittäin paljon ihmisiä tänään. Kävimme parissa ihanassa vaatekaupassa, mutta pakko sanoa, että on kyllä erittäin ylihinnoiteltuja tuotteita! Aura löysi pari tuliaista, kuten minäkin (eipä tarvitse minun enää niistä stressata, ah!). Ruokapaikkaa etsiessämme löysimme pasta-buffetin jonne menimme syömään. Naiset saivat buffet-pöydän n. 100 jeniä halvemmalla kuin miehet. Sama käytäntö Suomeen kiitos, naiset syövät kuitenkin vähemmän. Ruoka oli ihan maittavaa ja tykkäsin jälkiruoasta erityisesti. Oli myös parasta parsakaalia mitä olen koskaan syönyt!
Syömisen jälkeen Aura osti itselleen vielä harmaan ketunhännän ja minä yhden aiemmalla Harajuku-reissulla bonganneen tuliaisen.
Päivä on ollut tähän mennessä oikein mukava vaikka emme toteuttaneetkaan alkuperäisiä suunnitelmia! Huomenna emme välttämättä mene minnekään, saa nähdä miten tuo täällä Japanissa oleva taifuuni päättää käyttäytyä. Tänne on luvattu sadetta seuraavaksi kolmeksi päiväksi, olisi ensimmäinen kerta siis kun päiväsaikaan sataisi meidän reissumme aikana!
Toissapäivänä Aura oli laiska ja teimme yhdessä videoblogauksen! Sen lataamisessa kuitenkin kesti pitkään ja eilen kun oli juuri video melkein mennyt youtubeen niin mun kone hienosti sammui. Tänään saimme kuitenkin viimein videon nettiin, jee! \o/ Eli tässä olisi toissapäivän kuulumisia:
Tässä tämä hieno lolitamekko :3
Eilen olimme tosiaankin katsomassa uusinta Potteria. Oli erittäin hyvä elokuva! Hassua oli kuitenkin se, että lopputekstien aikana valot eivät tulleet saliin päälle ja kaikki odottivat penkeillä tekstien loppumiseen asti. Ja niin, emme käyneetkään karaokessa, se unohtui/ei ollut aikaa ;__;
Tänään olemme olleet ja kävelleet Koenjissa, kiersimme uusia paikkoja! Minä löysin tuliaisia ihmisille ja Aura osti Smilen dvd-boksin.
Tästä päivästä ei voi muuta sanoa kuin että kaikki mikä vain ikinä pystyi mennä pieleen, meni pieleen! Onneksi päivään mahtui kuitenkin muutama onnellinen/onnekas hetkikin.
Aamulla heräsimme aikaisin ja Aura aloitti likaisten vaatteiden nyrkkipyykkäämisen. Minä hieman datasin ja sitten huuhtelin pyykit ja ripustin ne kuivumaan. Lähdimme noin kymmenen aikoihin liikkeelle ja suuntanamme oli Chiba! Chibassa oli siis tarkoituksena käydä Aiban (yksi Arashin laulajista) vanhempien omistamassa kiinalaisessa ravintolassa syömässä.
Scheissea Yokohamassa
Päästyämme junaan istumaan matka taittui hitaahkosti, sillä emme tienneet kuinka monta pysäkkiä oli tarkalleen Chibaan asti. Vihdoin pääsimme perille asti ja rupesimme miettimään, että mihin suuntaan nyt pitäisi mennä. Muistelimme netistä löytyneitä matkaohjeita ja rupesimme kävelemään asemalta vasemmalle. Hetken aikaa kuumuudessa hortoiltuamme tajusimme, että ei voi kyllä olla se ravintola siellä päin. Päätimme palata takaisin Chiban asemalle. Menimme sisään porteista (niistä pääsee läpi Suica-korteilla) ja päätimme tutkia itäisen uloskäynnin. Sielläkään asiat eivät näyttäneet yhtään sen paremmilta ja kauhuksemme huomasimme, ettei portti päästänyt meitä läpi! Täällä ilmeisesti pitää matkustaa jonnekin, jos on mennyt porttien sisäpuolelle. Asiaa hetken tuumailtuamme menimme takaisin isommalle uloskäynnille ja minä rupesin ensin puhumaan englantia yhdelle virkailijalle. Hän sitten totesi että ”Can you speak Japanese?” ja Aura sitten koitti onneaan ja sai asian selvitettyä! Annoimme Suicamme virkailijalle ja hän ”leimasi” ne ja korttimme toimivat jälleen, jee!
Lähdimme uudestaan ulos ja katselimme ympärillemme, kunnes Aura ymmärsi katsoa paperilappua, johon oli ohjeet kirjoittanut. Siinä luki että Chiba ja sen alapuolella pienemmällä suluissa Makuhari-hongo. Vähän aikaa ihmettelimme kunnes tajusimme että eikäh, sehän oli tuo pysäkki jolla meidän olisi pitänyt jäädä pois! Menimme siis takaisin Chiban asemalle ja tällä kertaa matkasimme oikealle asemalle! Junaa odotellessa videoimme hienon tunnelmakuvauksenkin tilanteesta:
Makuhari-hongon asemalta olikin sitten erittäin helppoa löytää oikeaan paikkaan. Valitettavasti ravintola ei ollut auki tänä päivänä (hyvä tuuri jatkui, jes!). Miten juuri sattuikaan niin ihanasti, että tässä kuussa kaikki keskiviikot ja TORSTAIT ovat sellaisia päiviä, että ravintola on kiinni. Päätimme siitä sitten harmistuneina jatkaa meidän toiseen määränpäähämme eli Yokohamaan. Suunnittelimme, että menisimme Yokohaman asemalle ja koittaisimme kävellä määränpäähämme eli Hodogayaan ja bongata matkan varrelta jonkun ruokapaikan.
Moni kakku päältä kaunis...
Kuten arvata saattaa, pieleen meni. Yokohamaan pääsimme helposti, mutta käveltyämme vähän aikaa totesimme, ettemme jaksa kävellä Hodogayaan asti. Onneksemme sentään eteemme sattui Sukiya-ravintola! Olimme siellä siis päättäneet syödä yhtenä toisena päivänä Shibuyassa, muttemme olleet silloin löytäneet vastaavanlaista ravintolaa. Kuitenkin kun olimme saaneet ruoat eteemme ja palaset suuhumme tajusimme, että eipä ollut kauhean hyvää. Petyimme paikkaan ja vesikin maistui jotenkin hassusti kahviselta! No, söimme kuitenkin mahamme täyteen, ihan syömäkelvotonta ruoka ei kuitenkaan ollut.
Onneksi harhailu johdatti sentään kauniisiin maisemiin
Ruoan jälkeen menimme yhdelle läheiselle asemalle ja matkasimme takaisin Yokohaman asemalle. Olimme katsoneet millä linjalla pääsisimme Hodogayan asemalle ja hyppäsimme luulojeni mukaan oikeaan junaan. Vaan kappas mitä kävikään – juna menikin suoraan pari pysäkkiä Hodogayasta ohi! No, siellä paikassa (joku Tsukata tms. se oli, ei voi muistaa!) vihdoin ja viimein vaihdoimme sitten Yokohamaan päin menevään junaan, joka oikeasti pysähtyi Hodogayassa.
Määränpäämme Hodogayassa oli siis Hodogayan katolinen kirkko, joka on toiminut yhtenä kuvauspaikkana Maou-nimisessä doramassa. Dorama on yksi Auran suosikkeja ja sen vuoksi paikka oli tärkeä kohde. Hodogayan asemalta olikin helppo sitten lähteä suunnistamaan oikeaan suuntaan ja yllätykseksemme kirkko olikin aivan yhden mäen päällä, joten sen huomasi melko helposti! Paikka oli erittäin kaunis ja kirkon sisällä oli ihana käydä rauhoittumassa ja vain olemassa. Oleilimme kirkon luona vähän aikaa, kuvaillen, videoiden ja muuten vain möllöttäen. Kirkon pihalla oli sympaattinen vanha mies, joka sitten otti meistä pari kuvaa Auran kameralla. Viimein yhteiskuvamateriaalia siis, jee!
Herkkää juomista Hodogayassa
Kuuden aikoihin päätimme lähteä takaisin kotiin. Olimme aivan väsyneitä ja suuntasimme takaisin Hodogayan juna-asemalle. Vähän ennen asemaa päätimme ottaa juoma-automaatista itsellemme parit Fantat (LÖYSIMME APPELSIININ MAKUISIA FANTOJA, EI VOI OLLA TOTTA!). Viimein onni oli tosiaan myöten ja päädyimme juna-asemallakin heti oikeaan junaan, joka vei meidät ilman vaihtoja aina Shinjukuun asti. Shinjukuun tullessamme Aura otti minuun kontaktia (olimme aivan hiljaa väsymyksestä matkan ajan) ja näytti, että yksi japanilainen tyttö oli nukahtanut Auran kättä vasten. Ai että kun se oli suloista! Koenjiin päästyämme suuntasimme vielä lähikauppaamme, Big-A:han, josta ostimme lisää vettä ja Aura osti itselleen myös jäätelön. Kaupan kassalla pyysin myyjältä muovipussia (ihan selkeästi sanoin että ”bag” ja oikein näytinkin hienoin elein mitä tarkoitin). Sattumalta myyjä oli sama, jolta olimme yhtenä aiempana päivänä kysyneet, että missä olisi voita ja hetken kommunikoituamme hän oli sanonut ”Aaa, bathaaa!”. Siinä hän sitten heitti tietenkin arvaukseksi siitä mit haluan että ”BATHAA!” :D Tilanne oli hauska ja Aura osoitti kassamyyjälle muovipusseja ja niin sain muovipussin itselleni jee. Maksettuamme ostoksemme ja otettuamme ne muovipusseineen päivineen myyjä totesi meille iloisesti ”Kiitos!” ja me hämmentyneinä ja ilahtuneina vastasimme myös ”Kiitos!”. Täällä on selvästi huomattu, että lähistöllä liikkuvat länsimaalaiset ovat todennäköisesti suomalaisia.
Auran käteen nojannut nukkuva tyttö ja Big-A:n myyjä kruunasivat illan ja päivästä jäi loppujen lopuksi erittäin hyvä mieli päälimmäiseksi!
Aura on jo ollut hyvän aikaa nukkumassa, minä täällä odottelen sitä, että videot latautuvat Youtubeen. Huomenna aiomme suunnata Harajukuun!
-Milja
P.S. Lisäilen ehkäpä joku päivä tänne vielä yhden videon Hodogayasta, saa nähdä! :)
Hups nyt on vähän jäänyt kirjoitteleminen vähemmälle. Mutta korjataan asia sitten nyt~
Viime sunnuntaina emme teheet mitään. Itselläni on niin kova tahdonvoima vältellä tuota ainoaa virallista viikon vapaapäivää etten mielelläni suostu poistumaan kämpästä. Mutta jossain välissä illalla tuli tunne et oli pakko päästä hetkeksi yksin kävelemään ja kävinkin heittämässä puolentoista tunnin kävelylenkin. Soitin samalla kotiin ja sain hetken vain miettiä asioita. Takaisin tullessa kävin suihkussa ja ajattelin katsoa telkkarista Hana Kimin uudelleen filmattua kautta, mutta siinä vaiheessa kun Oguri Shun ja Ikuta Toma puuttui sammutin telkkarin ja sanoin Miljalle että yhyy katotaan oikeeta Hana Kimii (japanilaista draamaa äiti...!) vuosimallia -07. Ja olin paljon tyytyväisempi nähdessäni tutut naamat!
Maanantaina meillä oli tarkoitus mennä Imperial Palaceen tutkimaan paikkoja. Kuumuus tuntui niin tuskaiselta, että hyvä kun pysyi pystyssä ja asfaltti poltti kenkien pohjien lävitse. En ihmettele jos paikoin olisi ollut auringossa 40 astetta lämmintä. Tiedän vain että kuuma oli! Joka tapauksessa pääsimme lopulta Marunouchiin ja aloitimme raivoisan sisäänkäynnin etsinnän. Paikan pitäisi olla aina auki, mutta me jotenkin emme vain löytäneet sisäänkäyntiä (tai löysimme kolmekin, mutta mikään ei ollut auki). Saimme kuitenkin muutaman kuvan otettua ja ehkä menemme sinne vielä uudestaan. Harmi, sillä paikka olisi ollut todella hieno nähdä.
Tämän jälkeen lähdimme uudestaan Akihabaraan. Meillä molemmilla oli todella kova nälkä tässä vaiheessa ja lähdimme etsimään sivukujilta jotakin ruokapaikkaa. Matkalla näimme pienen pyhäikön ja nappasimme siitä muutaman kuvan. Tämän jälkeen vanhempi mies kysyi että otimmeko kuvia pyhäiköstä ja sen jälkeen hän alkoi kertoa pyhäikön tarinaa. Ymmärsin tarinan mutta enhän minä sitä enää näin myöhemmin muista. Kiitin tarinasta ja sen jälkeen jatkoimme matkaamme. Bongasin pienennäköisen ruokapaikan ja päädyimme syömään sinne. Englanninkielisiä selitteitä ei ollut joten otimme tarjoilijan suositteleman ruuan. Ja mikä onni, en ole eläissäni syönyt mitään yhtä hyvää! Annos oli pieni (valitsimme pienemmän annoskoon) mutta sitäkin täyttävempi. Ja hetkellisesti tuli täysin dorama fiilis kun peitin suuni ja sanoin "Ooo umai!!" katsoen kokkiin joka nauraen sanoi minulle "deshoo ne?!" Tulin todella hyvälle tuulelleni ruokailessani tuossa paikassa joka todellakin oli pieni mutta äärimäisen viehättävä paikka. Ja totesimme lähtiessämme että menemme myös ensi kerralla sinne kun suuntaamme Akihabaraan. Olimme tulleet Akihabaraan, koska olimme viime kerralla nähneet nähneet ihanat pehmolelut ja nyt meidän oli myös pakko käydä ne ostamassa. Myös samasta kaupasta bongasin jotain mistä olin jo pitkään haaveilut: Fujifilmin instant camera! Enkä vain pystynyt hillitsemään itseäni sillä sain tuon ihanaisen vain ~65 e hintaan (kamera + filmi). Tämän jälkeen palasimme takaisin kotijo. Illalla katsoimme hieman lisää Hana Kimiä!
Tiistaina oli minun odottamani Gantz exhibition Shibuyan Tower Recordsissa! Suuntasimme sinne siis puolenpäivän jälkeen. Kiersimme myös muttaman vaatekaupan ennen Tower Recordsiin menemistä. Olisin tahtonut ostaa itselleni mekon mutten kuitenkaan löytänyt mitään. Ehkä minä joku päivä löydän joka ei maksaisi mansikoita. Mutta tosiaan Gantz! Olin kieltämättä ihan innoissani ja intensiivisesti tuijottelin kaikkea esillä olevaa. Otin myös videoo joten katsokaa jos kiinnostaa~
Seuraavana suuntasimme jälleen Tsutayaan sillä halusin löytää Oguri Shunin photobookin. En kyllä löytänyt sitä Tsutayasta, mutta pari muuta phobookkia lähti mukaan. Toinen Haruma Miuran ja toinen Mizushima Hiron. Ei tälläisiä hienoksia Suomesta löydy! Seuraavana olikin taas ruokapaikan etsintä. Ja randomilla päädyimme johonkin otoko yama nimiseen paikkaa (siinä vaiheessa kun luin paikan nimen olimme jo syömässä, mutta jostain syystä minun teki mieli vain paeta paikalta... :'D), Ei sillä paikka kyllä oli tyhjä ja muuten oikein miellyttävä, ruoka taas... Oli kaikkea muuta kuin miellyttävää. "Tänne ei tulla uudestaan...!" Tältä osin päivämme oli taas pulkassa ja tulimme takaisin viileään kotiimme. Ilta menikin jälleen Hana Kimiä katsellessa~
Tänään emme ole tehneet mitään muuta kuin käyneet lähikaupassamme. Hana Kimi on pyörinyt ja vielä tulee pyörimään. Milja lähti lenkille ja itse voisin tässä vuorostan datata hieman enemmän. Baibai~
Tänään nukuimme niin pitkään kuin nukutti eli heräsimme vasta yhden aikoihin! Siitä sitten hitaasti lähdimme liikkeelle ja suuntasimme aluksi Shibuyaan. Sieltä löysimme nopeasti Japan Postin, josta Aura sai nostettua hieman rahaa Visa Electronillaan. Olimme kotona päättäneet, että syömme kaupungilla "aamupalan", joten kävelimme vähän matkaa kunnes MOS Burger tuli eteemme (olemme jo monena päivänä halunneet syödä siellä, mutta emme ole koskaan löytäneet sellaista ennen kuin vasta jonkun toisen hyvän ruokapaikan jälkeen!). MOS Burgerissa meitä palveli suloinen japanilainen mies, joka puhui meille englantia (selvästi oli opetellut tietyt fraasit, joita käyttää ulkomaalaisten kanssa) ja sanoi joka väliin "I see!"
Aura otti jonkun tämänhetkisen sesonkituotteen (vähän niinkuin pikkupizzan tapaisen) ja minä otin teriyaki-hampurilaisen ja sen lisäksi pienet ranskalaiset + juoma-setin. Hampurilaiseni oli suloisen pieni ja kastike maistui todella hyvältä. Pihvi ei ehkä ollut paras mahdollinen minun makuuni (kyllä, olen hieman hampurilaiskriitikko/fanaatikko).
Syömäilyn jälkeen piipahdimme läheisessä Disney Storessa (valitettavasti en tajunnut ottaa ollenkaan kuvia, se oli niin jotenkin hieno ja tarkoin suunniteltu!) katsomassa jos olisi Auralle sieltä joku pehmolelu löytynyt. Valitettavasti ei tullut mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa eteemme. Disney Storen jälkeen kävimme Tower Recordsissa, Aura osti sieltä itselleen Japanin kartan. Sieltä siirryimme toisaalle ja kävelimme sattumalta Loft -nimisen kaupan ohi ja kävimme katsastamassa paikan. Loft on ilmeisesti paikallinen Class Ohlson, Anttila tms. paitsi paljon laajempi. Sieltä löytyi siis kaikkea meikeistä puutarhatarvikkeisiin. Aura osti yhden kynsilakan, kynsitarroja, penaalin yms. Minä löysin sieltä neljän paikan usb-"jatkojohdon", jonka hankin pikkuveljelleni tuliaiseksi.
Ebisu Garden Place
Loftin jälkeen päätimme suunnata päivämme pääkohteeseen eli Ebisuun (kello oli kyllä tässä vaiheessa jo seitsemän, heh!). Ebisuun oli lyhyt matka, sillä se on Yamanotella mentäessä Shibuyasta heti seuraava asema. Ebisun asemalla näimme heti opasteet Ebisu Garden Placeen ja menimme sinne. Paikka oli erittäin kaunis ja halusimme käydä siellä siksi, koska Ebisu Garden Place on Hana Yori Dango -nimisessä doramassa melko tärkeässä roolissa. Otimme kuvia ja paluumatkalla ostin Juicer Bar (muistaakseni oli tuon niminen) pienen banaanimehun. Oli kyllä erittäin hyvää, semmoista samettista rakenteeltaan, huomasi kyllä että on oikeista banaaneista tehty eikä pelkästään jostain tiivisteestä.
Kello olikin sitten jo erittäin paljon ja meillä oli jalat kipeät, joten suuntasimme Koenjiin päin takaisin. Aura osti Koenjin asemalla olleesta leipomosta leivän ja löysimme viimein lähikaupastamme voita!
Eilisestä vähän sen verran, että kävimme tosiaan Akihabarassa, söimme currya (ah oli niin namia<3) ja kiertelimme kaikkia kivoja figuuri-kauppoja ja katselimme pelejä yms. Minä löysin sieltä Pikmin-pehmolelun, Aura yhden Code Geass -figuurin. Oli erittäin mukava päivä, minä ainakin mielelläni menisin Akihabaraan uudestaankin joku päivä!
-Milja
P.S. Pitääkin vielä tähän loppuun mainita, että söimme eilen illalla toisen kerran crepejä! Oli kyllä erittäin hyvää, tällä kertaa oli kamerakin mukana, joten tässä vielä hieno kuva tuomaan veden kielelle :3
Eilen kävin ylhäisessä yksinäisyydessäni Ghibli-museossa. Matka museolle oli varsin helppo, piti vain seurata yhtä suoraa tietä Mitakan juna-asemalta ja välillä tuli hienoja opastekylttejäkin vastaan. Paikan päällä mietin vähän aikaa että miten sisäänpääsy toimii, kun olin tosiaan ostanut lipun klo 14 sisäänpääsylle. Puoli kahdelta sitten menin sisäänkäynnin luokse ja näytin lippuni ja pääsin museoon!
Mamma Aiuton mukaan nimetyssä kaupassa oli paljon kaikkia kivoja tavaroita. Ostin itselleni pienehkön mustan Totoron, keksirasian sekä pienen kodaman, joka helisee ja tärisee kun vetää narusta (niiin söpö!). Museon sisätiloissa pystyi käydä katsomassa yhden lyhyen animaatiopätkän (yksi katselukerta/vierailija) pienessä elokuvateatterissa. Animaatio kesti kymmenisen minuuttia ja oli oikein suloinen. Siinä oli lyhyt tarina pienestä pojasta, joka tapasi pienen kaninpojan.
