#012

Tästä päivästä ei voi muuta sanoa kuin että kaikki mikä vain ikinä pystyi mennä pieleen, meni pieleen! Onneksi päivään mahtui kuitenkin muutama onnellinen/onnekas hetkikin.

Aamulla heräsimme aikaisin ja Aura aloitti likaisten vaatteiden nyrkkipyykkäämisen. Minä hieman datasin ja sitten huuhtelin pyykit ja ripustin ne kuivumaan. Lähdimme noin kymmenen aikoihin liikkeelle ja suuntanamme oli Chiba! Chibassa oli siis tarkoituksena käydä Aiban (yksi Arashin laulajista) vanhempien omistamassa kiinalaisessa ravintolassa syömässä.

Scheissea Yokohamassa

Päästyämme junaan istumaan matka taittui hitaahkosti, sillä emme tienneet kuinka monta pysäkkiä oli tarkalleen Chibaan asti. Vihdoin pääsimme perille asti ja rupesimme miettimään, että mihin suuntaan nyt pitäisi mennä. Muistelimme netistä löytyneitä matkaohjeita ja rupesimme kävelemään asemalta vasemmalle. Hetken aikaa kuumuudessa hortoiltuamme tajusimme, että ei voi kyllä olla se ravintola siellä päin. Päätimme palata takaisin Chiban asemalle. Menimme sisään porteista (niistä pääsee läpi Suica-korteilla) ja päätimme tutkia itäisen uloskäynnin. Sielläkään asiat eivät näyttäneet yhtään sen paremmilta ja kauhuksemme huomasimme, ettei portti päästänyt meitä läpi! Täällä ilmeisesti pitää matkustaa jonnekin, jos on mennyt porttien sisäpuolelle. Asiaa hetken tuumailtuamme menimme takaisin isommalle uloskäynnille ja minä rupesin ensin puhumaan englantia yhdelle virkailijalle. Hän sitten totesi että ”Can you speak Japanese?” ja Aura sitten koitti onneaan ja sai asian selvitettyä! Annoimme Suicamme virkailijalle ja hän ”leimasi” ne ja korttimme toimivat jälleen, jee!

Lähdimme uudestaan ulos ja katselimme ympärillemme, kunnes Aura ymmärsi katsoa paperilappua, johon oli ohjeet kirjoittanut. Siinä luki että Chiba ja sen alapuolella pienemmällä suluissa Makuhari-hongo. Vähän aikaa ihmettelimme kunnes tajusimme että eikäh, sehän oli tuo pysäkki jolla meidän olisi pitänyt jäädä pois! Menimme siis takaisin Chiban asemalle ja tällä kertaa matkasimme oikealle asemalle! Junaa odotellessa videoimme hienon tunnelmakuvauksenkin tilanteesta:

Makuhari-hongon asemalta olikin sitten erittäin helppoa löytää oikeaan paikkaan. Valitettavasti ravintola ei ollut auki tänä päivänä (hyvä tuuri jatkui, jes!). Miten juuri sattuikaan niin ihanasti, että tässä kuussa kaikki keskiviikot ja TORSTAIT ovat sellaisia päiviä, että ravintola on kiinni. Päätimme siitä sitten harmistuneina jatkaa meidän toiseen määränpäähämme eli Yokohamaan. Suunnittelimme, että menisimme Yokohaman asemalle ja koittaisimme kävellä määränpäähämme eli Hodogayaan ja bongata matkan varrelta jonkun ruokapaikan.

Moni kakku päältä kaunis... 

 Kuten arvata saattaa, pieleen meni. Yokohamaan pääsimme helposti, mutta käveltyämme vähän aikaa totesimme, ettemme jaksa kävellä Hodogayaan asti. Onneksemme sentään eteemme sattui Sukiya-ravintola! Olimme siellä siis päättäneet syödä yhtenä toisena päivänä Shibuyassa, muttemme olleet silloin löytäneet vastaavanlaista ravintolaa. Kuitenkin kun olimme saaneet ruoat eteemme ja palaset suuhumme tajusimme, että eipä ollut kauhean hyvää. Petyimme paikkaan ja vesikin maistui jotenkin hassusti kahviselta! No, söimme kuitenkin mahamme täyteen, ihan syömäkelvotonta ruoka ei kuitenkaan ollut.

Onneksi harhailu johdatti sentään kauniisiin maisemiin

Ruoan jälkeen menimme yhdelle läheiselle asemalle ja matkasimme takaisin Yokohaman asemalle. Olimme katsoneet millä linjalla pääsisimme Hodogayan asemalle ja hyppäsimme luulojeni mukaan oikeaan junaan. Vaan kappas mitä kävikään – juna menikin suoraan pari pysäkkiä Hodogayasta ohi! No, siellä paikassa (joku Tsukata tms. se oli, ei voi muistaa!) vihdoin ja viimein vaihdoimme sitten Yokohamaan päin menevään junaan, joka oikeasti pysähtyi Hodogayassa.

Määränpäämme Hodogayassa oli siis Hodogayan katolinen kirkko, joka on toiminut yhtenä kuvauspaikkana Maou-nimisessä doramassa. Dorama on yksi Auran suosikkeja ja sen vuoksi paikka oli tärkeä kohde. Hodogayan asemalta olikin helppo sitten lähteä suunnistamaan oikeaan suuntaan ja yllätykseksemme kirkko olikin aivan yhden mäen päällä, joten sen huomasi melko helposti! Paikka oli erittäin kaunis ja kirkon sisällä oli ihana käydä rauhoittumassa ja vain olemassa. Oleilimme kirkon luona vähän aikaa, kuvaillen, videoiden ja muuten vain möllöttäen. Kirkon pihalla oli sympaattinen vanha mies, joka sitten otti meistä pari kuvaa Auran kameralla. Viimein yhteiskuvamateriaalia siis, jee!

Herkkää juomista Hodogayassa

Kuuden aikoihin päätimme lähteä takaisin kotiin. Olimme aivan väsyneitä ja suuntasimme takaisin Hodogayan juna-asemalle. Vähän ennen asemaa päätimme ottaa juoma-automaatista itsellemme parit Fantat (LÖYSIMME APPELSIININ MAKUISIA FANTOJA, EI VOI OLLA TOTTA!). Viimein onni oli tosiaan myöten ja päädyimme juna-asemallakin heti oikeaan junaan, joka vei meidät ilman vaihtoja aina Shinjukuun asti. Shinjukuun tullessamme Aura otti minuun kontaktia (olimme aivan hiljaa väsymyksestä matkan ajan) ja näytti, että yksi japanilainen tyttö oli nukahtanut Auran kättä vasten. Ai että kun se oli suloista! Koenjiin päästyämme suuntasimme vielä lähikauppaamme, Big-A:han, josta ostimme lisää vettä ja Aura osti itselleen myös jäätelön. Kaupan kassalla pyysin myyjältä muovipussia (ihan selkeästi sanoin että ”bag” ja oikein näytinkin hienoin elein mitä tarkoitin). Sattumalta myyjä oli sama, jolta olimme yhtenä aiempana päivänä kysyneet, että missä olisi voita ja hetken kommunikoituamme hän oli sanonut ”Aaa, bathaaa!”. Siinä hän sitten heitti tietenkin arvaukseksi siitä mit haluan että ”BATHAA!” :D Tilanne oli hauska ja Aura osoitti kassamyyjälle muovipusseja ja niin sain muovipussin itselleni jee. Maksettuamme ostoksemme ja otettuamme ne muovipusseineen päivineen myyjä totesi meille iloisesti ”Kiitos!” ja me hämmentyneinä ja ilahtuneina vastasimme myös ”Kiitos!”. Täällä on selvästi huomattu, että lähistöllä liikkuvat länsimaalaiset ovat todennäköisesti suomalaisia.

Auran käteen nojannut nukkuva tyttö ja Big-A:n myyjä kruunasivat illan ja päivästä jäi loppujen lopuksi erittäin hyvä mieli päälimmäiseksi!

Aura on jo ollut hyvän aikaa nukkumassa, minä täällä odottelen sitä, että videot latautuvat Youtubeen. Huomenna aiomme suunnata Harajukuun!

-Milja

P.S. Lisäilen ehkäpä joku päivä tänne vielä yhden videon Hodogayasta, saa nähdä! :)